Pitkä viikonloppu paikallaan

Itsenäisyyspäivän ohjelmassa ei ollut pönötystilaisuuksia eikä edes päästy harjoittamaan isänmaallista hiihtämistä. Mutta aamukirkossa käytiin ja melkein jouduin tekstinlukijaksi. Melkein. Saatiin kutsu kirkkokahveille torin laidalle. Illalla poltettiin ikkunoilla kynttilöitä tunnin ajan.

Lauantaiaamuun osuivat talven ensimmäiset lumityöt. Naapurin Pekka oli samaan aikaan samoissa puuhissa. Jäljistä pääteltiin, että kauris oli yöllä käynyt tarkastamassa molempien pihat, josko löytyisi jotakin suuhunpantavaa. Niitä olisi mukava ruokkia, mutta se ei käy päinsä, koska maantie on lähellä.

Lumisade antaa toivoa hiihtokeleistä. Sunnuntaina puolisoni lähdettyä töihin menin laittamaan suksia hiihtokuntoon. Voidepakkia kaivellessani yllätyin iloisesti löytäessäni paperilapun. Olin timpurinkynällä kirjoittanut, millä voiteella minkäkin suksiparin pohja oli suojattu. Todennäköisesti ensimmäisenä käyttöön tuleva pari oli lapun mukaan varastoitu Startin violetilla, jolle ei tarvinnut tehdä muuta kuin siklata ylimääräiset pois. Ilman muistilappua olisin luultavasti levittänyt päälle kelivoiteen, mikä olisi ollut turhaa haaskausta.

Ladulle ei iltapäivälläkään lähdetty, kun arvelimme että sellaista ei ole. Jokamiehen ja -naisen sukset kun edellyttävät koneella tehtyä latua, eikä sellaisia ole tässä kylässä enää vuosiin ajettu kuin arkisin. Sen sijaan lähdettiin käymään kuntosalilla. Uusi kortti piti ostaa, ja maksuvälineeksi kelpasivat edelleen työpaikan liikuntasetelit. Kaksi tuttua miestä vuosien, ei vaan jo vuosikymmenten, takaa myi lippuja seuransa futsal-otteluun. Minä en tunnistanut, mutta minut tunnistettiin.

Vaihdettiin jokunen sana, ja mietin että tämä hetkikö oli anssikelamainen "1969"? Satunnainen kohtaaminen urheilutalon aulassa pilvisenä alkutalven sunnuntaina, kentällä joukkueet lämmittelemässä, katsomossa tyhjien paikkojen ja rivien välissä muutama uskollinen kotiseuran kannattaja. Kylä on pieni mutta liikkuva: väkeä tulee, menee ja tulee takaisin.

Jääkaappi hajosi sopivasti juuri ennen pitkää viikonloppua. Syömässä on sitten käyty lähisukulaisten ruokapöydissä. Lämmin kiitos kaikille!