perjantaina, helmikuuta 18, 2011


Talviautoilua


Työpäivääni kuului poikkeuksellisesti toistasataa kilometriä henkilöautoilua. Sastamalaan ei käytettävissä olleen aikataulun puitteissa olisi päässyt julkisilla kulkuneuvoilla. Auton ulkolämpömittari näytti kolmosella alkavia miinuslukemia. Matka sujui hyvin, vaikka tankissa on vain tavallista talvilaatua eikä Autoliiton asiantuntijan radiossa suosittamaa arktista. Toisaalta olen kuullut, että Teboilin - josta ammattiliittoni jäsenkortilla saa polttoainealennuksen - talvilaatu päihittää muut pakkaskestävyydellään.

Sastamala on kuntana tuore, mutta sen perinteet ovat pitkät. Ammattikoulukin on siellä nimeltään rehellisesti Vammalan ammattikoulu. Minusta olisi selkeää, että ammattikoulu- tai ammattioppilaitos-nimitystä käytettäisiin nykyäänkin toisen asteen ammatillisen oppilaitosten virallisena nimenä. Nykyään paljon käytetty ammattiopisto ei ole virallinen termi. Oppilaitokset saavat kutsua itseään miksi haluavat, ja nimet vaihtelevat ammattikoulusta varsinkin aikuiskoulutuspuolella kukoistaviin pseudo-kansainvälisiin nimiin. Mutta koulumaailman ulkopuolella eläviä ammattiopisto-termi hämää. Monelle opistot tuovat yhä mieleen "tekut" ja muut vanhan opistoasteen oppilaitokset, joista aika jätti jo toistakymmentä vuotta sitten.

Yhteistyöneuvottelu sujui odotetusti. Lounas olisi tarjottu ja nälkäkin ollut, mutta oli aika suunnata auton nokka kohti Tamperetta. Kävin poimimassa Markon kyytiin viimeisen viikon aikana ilmeisesti Suomen puhutuimmasta paikasta. Se, mitä ehdimme matkalla jutella, jätti kuvan, että median Nokia-uutisointi on pitänyt sisällään paljon sensaatiohakuisuutta, ehkä kateutta ja vahingoniloakin. Se kaikki todellisten, vähemmän dramaattisten, tapahtumien uutisoinnin kustannuksella.

Nälkä ei heitä enää vaivaa, ei jano, enää ei heitä polta aurinko eikä paahtava helle


Pantiin auto parkkiin Kalevankankaalle ja lähdettiin saattamaan vanhaa veturimiestä viimeiselle matkalleen. Olli oli tuonut kukat, ja laskettiin ne yhdessä 1021-porukan kanssa.



En tuntenut häntä kovin hyvin, mutta harvoilla tapaamisillamme sain ihailla valtavaa tietomäärää ja taitoa soveltaa sitä kaikkea käytännössä. Kokemuksesta ja osaamisesta numeroa tekemättä, rauhallisesti ja ystävällisesti.

Kotiin tultua kuulin puolisoltani toisen hienon miehen äskettäisestä poismenosta. Surullista.

3 kommenttia:

Esko Peranto kirjoitti...

On se tebbarin dieseli myöskin rasvaisinta mitä on tarjolla.Eron huomas kyllä tuossa edellisessä menopelissä.

Hyvärinen J. kirjoitti...

Olenkin ajatellut, että olenko harvinaisen sottainen tankkaaja, kun takalokasuojaa pitkin valuu usein 70-80-lukulainen (varhaisempikin kai, mutta oma muistini loppuu kesken) dieselvana toisin kuin monessa muussa dieselautossa. Mutta jos se on muihin verraten rasvaisempaa, niin en enää ihmettele.

Esko Peranto kirjoitti...

Tuo tahra asia erottui hyvin myös transistoin kyljestä ja sen pesemisessä oli sitten oma työnsä.