perjantaina, maaliskuuta 14, 2008


Juna-auto-juna


Pikajuna "Aurora Borealis", virallisemmin P 272, lähti eilen Kolarista aikataulunsa mukaisesti klo 18.30. Oulussa 18-vaunuinen junarunko sai eteensä lisää vetovoimaa, kun Dr16 nro 2806 vaihdettiin Sr1 nro 3067:ään. Tampereella oltiin puolisen tuntia etuajassa, mikä on kuulemma tälle junalle tyypillistä. Aikataulu on väljä, kuten yöajan liikennekin nopealla Parkanon radalla. Rautatieliikenteen perusongelma maantieliikenteeseen nähden, niukoista kulkutieresursseista johtuva toimintojen jäykkyys, esti Tampereella jääviä autojunamatkustajia täysimääräisesti nauttimasta aikataulun alituksesta. Kemijärveltä tuleva P 274 on aikataulun mukaan Tampereella parikymmentä minuuttia aikaisemmin ja siten myös lähtee jatkamaan sieltä aikaisemmin kuin P 272, joten sen autot on purettava ensin. Nopeasti tosin tämäkin kävi, kun molempien pikajunien autovaunut ajettiin purkurampille peräkkäin (vaihtoveturin virkaa muuten toimitti Sr2). Ajoin auton ulos vaunusta melko tarkalleen junan aikataulunmukaisena saapumisaikana klo 6.10.

Tampereelta autonsa junaan pakkaavat ovat päässeet nauttimaan uusista Hccmqqr-autovaunuista, joissa kaikki kuljetettavat pääsevät katon alle sallitun korkeuden ollessa 184 cm. Helsingin autovaunut ovat olleet vanhaa Gfot-tyyppiä, jossa sisätiloihin alakertaan otetaan vain 165 cm korkeita kuljetettavia, ja muut päätyvät ulkotiloihin yläkertaan.

Seminaari- ja lomamatka vaihtui sujuvasti työmatkaksi. Autolla moottoritietä kotiin, kauluspaita ja suorat housut ylle ja asemalle ostamaan junalippua Helsinkiin. IC2 164 olisi ollut nopeampi, mutta valitsin samaisen P 272:n, joka oli yhtä autovaunua kevyempänä rullaillut Tampereelta Toijalaan verkkaiseen tahtiin, nopeampia pääradan kulkijoita ohi päästellen. Virkailija hämmästyi, kun sanoin ostavani lipun junaan, johon nousin eilen illalla Kolarissa.

Eilisiltaisen Kemin ja Oulun välin istuin päivävaunussa aikomuksenani valokuvata veturin vaihto Oulussa (mikä ei näytä oikein onnistuneen valaistusolosuhteista ja kameran heikkouksista johtuen). Sain Helsingin-matkan lippuni samaan EFit-vaunuun. Noustessani siihen jokunen kanssamatkustaja katsoi pitkään. Ehkä ajatteli nähneensä saman näköisen kaljupään ennenkin.

Maisema on synkempää kuin pohjoisessa. Mutta ei maa aivan mustana ole ainakaan vielä Hämeenlinnan eteläpuolella.

Ei kommentteja: