torstaina, joulukuuta 13, 2007


Veturiradionpoikanen taskunpohjalla


Työpäivän jälkeen taajamajunalla kohti etelää. Puolisoni ja minä vietimme illan Hyvinkäällä museonäyttelyn avajaisissa.

Avajaispuheessaan entisen matkapuhelinvalmistajan Benefonin (joka nykyään ymmärtääkseni vaikuttaa vahvasti alankomaalaistuneena ohjelmistovalmistajana) perustaja toi mielenkiintoisella tavalla esiin, miten tämän päivän GSM-kännykkä on historiallisessa jatkumossa suoraan Saloran vuonna 1973 nopealla aikataululla kehittämän 24-kanavaisen VHF-alueella toimivan veturiradion perillinen. Väliin toki mahtui suoraan VR:n linjaradiosta maanteille lainattu ARP eli Auto-Radio-Puhelin-järjestelmä, kuten se aikanaan virallisesti kirjoitettiin, sekä monen yhä muistamat 450 MHz:n ja sittemmin 900 MHz:n NMT-matkapuhelinverkot.

Entistä suuremmalla syyllä pidän puhelimeni soittoäänenä VR:n linjaradion kutsua.

Useampikin matkapuhelintekniikan innovaattori lienee aloittanut uransa rautatielaitoksen radiopuhelintekniikan parissa. Ainakin Mobira Citymanin, ensimmäisen "kännykän", kehitystiimin vetäjä oli myös veturiradionäyttelyä avaamassa. Cityman kuulemma kehitettiin oman työn ohessa kokeilumielessä, eikä se kuulunut mihinkään Mobiran suunnitelmiin. Mobiralaiset esittelivät laitteen Posti- ja lennätinhallitukselle, joka asetti sille heti ankarat myyntirajoitukset. Silloisen 450 MHz:n NMT-verkon ylläpitäjä nimittäin pelkäsi verkon kapasiteetin loppuvan hetkessä, jos kansalaiset innostuisivat ostamaan melkein taskuun mahtuvia kannettavia puhelimia. 450 MHz:n Citymania myytiin virallisesti 100 kpl "ja jonkin verran tiskin alta". Pian Cityman modifioitiin uuteen 900 MHz:n NMT-verkkoon, ja siitä tuli yksi 1980-luvun lopun juppivuosien ikoni.

Itse näyttely oli pienimuotoinen ja hyvin tehty. Suomen Rautatiemuseolla on taito yhdistää näyttelyissään nykymuodinmukainen graafisuutta korostava ilmaisumuoto riittävään informatiivisuuteen. Hyvinkäällä ei pelätä käyttää kirjaimia museonäyttelyssäkään, ja saadaan aikaan sekä hyvältä näyttäviä että tietoa tarjoavia kokonaisuuksia.

Matti ehti kertoa, että museosäätiö oli toissapäiväisessä kokouksessaan hyväksynyt yhteistyösuunnitelmat Toijalan kanssa. Tähän saakka on edetty hitaasti tunnustellen. Ehkä vihdoin mekin saamme maistaa ripauksen ammattiosaamisen hedelmistä.

Hyvinkään aseman lipputoimisto sulkee ovensa klo 18, joten paluulipun ostossa tuli hyödynnettyä ensi kertaa Junamaattia. Kotiaseman lipunmyynnin päättymistä ennakoiden vaihdoin vuoden lopussa vanhenevan pankkiautomaattikorttini Electron-korttiin, joka käy automaatista ostettavien junalippujen maksuvälineenä. Tähän saakka en ole omistanut ensimmäistäkään maksukorttia. Ja heti on pankki alkanut ahneeksi: kotona odotti mainoskirje luottokortista. Paperinkeräykseen joutaa.

Ei kommentteja: