sunnuntaina, helmikuuta 18, 2007


Sijaistoimintoja tenttiin lukemiselle


Olen kirjoittanut ennenkin, miten en ole ollenkaan lukemalla oppivaa tyyppiä. Lukihäiriöitä tai vastaavia minulla ei ole, mutta kun ei maistu niin ei maistu. Kirjatentit ovat minulle melkoista tervanjuontia, vaikka nytkään ei ole meneillään kuin kaksi kirjaa ja hiukan lainsäädäntöä. Huomiseksi pitäisi jo osata jotakin. Päivän mittaan on ollut hyvä takertua milloin mihinkin hommaan lukemisen välttämiseksi: vaikkapa tiskata käsitiskit pois, siivota kakluuni, keittää kahvia tai virittää tietokonetta.

Nörtteilyyn liittyen: MikroPC-lehdessä annettu vinkki Windows XP -käyttöjärjestelmän nopeuttamiseksi tuntuu toimivan ainakin työasemassa, jossa on nykymittapuulla hidas suoritin, hidas IDE-levypakka ja 1,5 gigatavua RAM-muistia. Kun viimeksi mainittua on muuhun kokoonpanoon nähden tarpeeksi, kielletään käyttöjärjestelmää käyttämästä kiintolevyä ydintoimintojensa muistina asettamalla järjestelmärekisterin polussa HKEY_LOCAL_MACHINE\System\ControlSet001\Control\Session Manager\Memory Management oleva avain DisablePagingExecutive arvoon 1 oletuksena olevan 0:n sijasta.

Parturoituakin tuli. Ulkona on viime päivinä ollut sen verran lämmin, että itsepalveluna toteutettu hiustenajo oli mukavampi tehdä siellä. Pakko silti tunnustaa, että olen pitkähiuksiselle puolisolleni hieman kateellinen. Kun omistaa tarpeeksi hiuksia, saa vaihtelua päivään. Virkanaisen kotiuduttua seurakunnan velvoitteista ladulla edessäni keikkui palmikko ja muutamaa tuntia myöhemmin taiji-treeneissä nuttura.

Takaisin opiskeluasioihin. Jos olisin ahkera, palaisi valo työhuoneeni ikkunassa aamuyön tunteihin. Ehkä se näyttäisi kodikkaalta Urjalan tiellä liikkujille. Muistan, kun sotaväkiaikana eräänä talviyönä olin jotakin harjoitusta edeltävässä vartio- ja liikenteenohjaustehtävässä Lahden kupeessa. Seutu oli taajamaa, ja yhdessä kerrostalon, ehkäpä vanhemman väen asuttaman, ikkunassa paloi valo pitkälle aamuyöhön. Muistan miettineeni syytä valon palamiselle - voin olla väärässä, mutta minusta tuntuu, että vielä 1980-luvun lopulla mentiin nukkumaan pääsääntöisesti aiemmin kuin nyt - mutta niin maanantain vastainen yö kuin kyseessä olikin, ajattelin valvomisen syyn tavalla tai toisella myönteiseksi. Kiinnostava kirja ennen kuin unettomuus, esimerkiksi.

Oikea opiskelija varmaankin lukisi tämän yön, mutta laiskanpulskea harrastusopiskelija mennee nukkumaan. Jonkinasteinen pirteys leipätyössä olkoon arvokkaampi kuin mahdollinen tenttimenestys.

2 kommenttia:

Lord B. kirjoitti...

En ole koskaan päässyt sisälle siihen opiskelijakulttuuriin, jossa valvotaan yön läpi opiskellen seuraavan päivän tenttiin, enkä ole oikeastaan koskaan kuullut kenenkään oikeasti tehneen niin. Laiskanpulskeita taidamme melkein kaikki olla :P

Hyvärinen J. kirjoitti...

Niin, ehkäpä kyseessä on opiskeluun liittyvä urbaanilegenda, jota ylläpitää korkeintaan pieni vähemmistö.