tiistaina, toukokuuta 11, 2004

Sen sortin sosiologeja


Bloggerin käyttäjät ovat alkaneet uudistaa ulkoasujaan oikein urakalla. Kaunista jälkeä. Tiedemieskin näyttää kevään kunniaksi kukkasilta :-)

Uudistuneen ulkoasun takaa löytyi liikuttavan huolella tehty julistus markkina-arvoteoria-nimisen uskonkappaleen olemuksesta. Tuo käy jo katekismuksesta.

En oikeastaan päässyt perille, mitä tiedemiehen markkina-arvoteoria lopulta sanoo. Ilmeisesti sen, että yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta, tai että on suositumpia ja epäsuositumpia ihmisiä. Johtopäätös sinänsä toteutuu todellisuudessa, minkä varmasti voi empiirisestikin havaita, mutta siihen johtava tie on melko arveluttava. Tarkoitan kansantaloustieteestä lainattua teoriakehitelmää.

Kansantaloustieteestä lainattu malli on viehättävä, koska se näyttää selittävän asioita kauniilla tavalla. Siihen uskova voi ehkä kokea hallitsevansa hieman aikaisempaa paremmin kompleksista todellisuutta. Ehkä se tarjoaa turvallisuudentunnetta?

Ennen kuin aletaan vakavasti uskoa mukavilta näyttäviin malleihin, voidaan pohtia hetken taustaoletuksia, joihin malli perustuu. Kansantalouden markkinoita kuvaavassa mallissa keskeiset taustaoletukset ovat niukkuus, valinta ja vaihtoehtoiskustannus. Talousyksikön oletetaan toimivan näiden realiteettien vallitessa preferenssiensä mukaan rationaalisesti, suorittavan aktiivista valintaa tietoisena vaihtoehtoiskustannuksesta.

Valintaan ja vaihtoehtoiskustannukseen perustuva teoria olisi sovellettavissa ihmissuhteisiin, mikäli
a) ne olisivat yksilön elämälle samalla tavalla välttämättömyys kuin mm. ravintoa ja siihen verrattavissa olevia resursseja säätelevä markkinatalous
b) yksilö toimisi ihmissuhteissa samalla tavalla rationaalisesti ohjautuvana - aktiivisesti valiten ja vaihtoehtoiskustannusta pohtien - kuin esimerkiksi ruokakaupassa.

Ensimmäinen edellytys saattaa täyttyä, jos tarkasteltaisiin vaikkapa sadan vuoden takaista yhteiskuntaa, jossa perheen perustaminen oli sosiaalisesti hyväksytyn ja/tai taloudellisesti siedettävän elämän perusedellytys. Tosin silloinen ihmissuhdekulttuuri oli niin suurelta osin normatiivisesti ohjattua, että vapaan markkinatalouden oletuksista lähtevä teoria on hankala.

Toinen edellytys saattaa täyttyä lyhytaikaisiin suhteisiin, jatkuvaan vertailuun ja (hedonistisen) hyödyn maksimointiin tähtäävissä kulttuureissa. Niitä esiintynee useimmiten huuhaaviihteessä.

Toinen edellytys on sikäli ikävä, että ihmisten ei aina - nimenomaan omasta näkökulmasta katsottuna - katsota käyttäytyvän rationaalisesti. Tällöin teoria muuttuu helposti normatiiviseksi.

Mallintaminen on hyvä asia aivan kuin työkalujen käyttö. Mallit kun ovat ajattelun työkaluja. Ei kuitenkaan ole järkevää ryhtyä avaamaan mutteria kirveellä. Pitää kehittää lenkki- tai jakoavain eikä tyytyä siihen liiterin seinällä valmiina olevaan kirveeseen.

Kun kerran ihmissuhteet ovat niin mielikuvitusta kutkuttava asia, että siitä juttua riittää, eikö joku viisas ryhtyisi kehittelemään mallia, joka ei vaatisi tarkasteltavia toimimaan kuin valintamyymälässä? Vai onko "puolikovasta" tieteestä lainattu malli keskustelijoiden mielestä poliittisesti korrekti viitekehys niinkin pehmeästä asiasta kuin ihmissuhteista keskustelemiselle?

Pyydän anteeksi mautonta loppulausetta, mutta markkina-arvoteoriasta minulle ei suinkaan tule mieleen väkivaltainen misogyyni, parkumatti (mikähän sellainenkin on?) tai nörtti, vaan kaikinpuolin kunnollinen nuori urho, joka pikkusiskolta salaa lainattu tyttöjen ihmissuhdelehti ja kansantaloustieteen perusopintojen oppikirja yöpöydällään haluaa oppia ymmärtämään maailmaa. Söpöä :-)

Ruusuilla tanssimista


Epäromanttisen kirjoituksen jatkoksi sopii kuvaus raa'asta todellisuudesta, jossa ruusut saivat huutia. Vanha pensas ei viime vuoden kokemuksen perusteella olisi jaksanut kesää terveenä, joten oksasaksille ja lapiolle löytyi työtä. Pensas oli vuosien ellei vuosikymmenten aikana ehtinyt kasvattaa melkoisen juurakon. Tilalle uutta multaa.

Marjapensaiden alustat otettiin mullokselle. Niistäkin yksi vanha mutta pieni tehnee loppuaan. Muissa on kukkia paljon. Ankaria yöpakkasia ei nyt kaivattaisi.

Ei kommentteja: