lauantaina, helmikuuta 07, 2004

Kansalla on oikeus tietää


Nimimerkkikirjoittajien paljastelu on taas noussut joltiseksikin puheenaiheeksi weblogeissa. Viime vuoden puolella lupasin kertoa Harryn ja minun tutkimusten kautta tietoomme päätyneen Kysyn vaan -nimistä tuotosta kirjoittavan tahon henkilöllisyyden. Silloin sisäpoliittinen tilanne ei ollut asialle otollinen. Myös ystävyyteen, yhteistyöhön ja avunantoon sekä aktiiviseen rauhantahtoiseen puolueettomuuspolitiikkaan perustuvat ulkoiset suhteetkin olisivat saattaneet jäähtyä. Nyt on tilanne toinen ja ilmapiiri vapaa.

Niin, hyvät ystävät. Muistammehan Charlien ja hänen enkelinsä. Nuo kolme huomiotaherättävää naista ja heidän salaperäisen taustahahmonsa.

Suoriksi taipuvien kysymysmerkkiensä takana piilotteleva henkilö ei ole Charlie. Mutta hänellä on paljon yhteistä Charlien kanssa. Hän itse pysyy piilossa, mutta hänellä on kolme työrukkasta. Jotta supersankarien sukupuolikiintiö täyttyisi myös tänä naisten emansipaation kulta-aikana, ovat Kysynvaanin palkkalistoilla olevat kolme sankaria komeita tehtävänmukaisiin asuihinsa sonnustautuneita miehiä. Nämä kolme miestä värvättiin jo nuorina kirkasotsaisina opiskelijapoikina Kysynvaanin palvelukseen tuomaan esiin hänen ideologiaansa kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Hyvät ystävät, kysyn vaan on Alivaltiosihteeri. Tuo Mannerheimin ja Kekkosen jälkeen merkittävin henkilö, joka johtaa piilotajuntaista yhteiskuntakäsitystämme salaisesta bunkkeristaan Helsingin pääpaloaseman alta (jotkut tiedustelutiedot tosin väittävät, että hän toimisi Tampereelta vanhalta tekulta tai Kauppakadun pankkitalosta käsin). Hän on juuri se taho, jonka kynän jälkeä on pian kirjahyllyn täyttävä sarja pehmeäkantisia klassikkoteoksia ja jonka ajatusten tonava on jo kauan radioaaltoillut koteihimme noiden mainitun kolmen miehen välityksellä.

Paljastuksen takana on tehokas uusi menetelmä nimeltä läppäanalyysi. Se perustuu vanhaan zeniläiskansalliseen viisauteen "kenen leipää syöt, sen tekstejä lausut" ja tieteen uusiin tutkimustuloksiin, jotka muun muassa osoittavat, että "jos heittää noloo läppää, on ihan spede". "Speden" on tässä nähtävä allegorisesti viittaavan yleisesti katsottuna ajankohtaisiin viihdemuotoihin.

Voitte itse todistaa asian kotonanne. Lukekaa nauhalle kirjakieltä tavoittelevalla tamperelaistuneella satakuntalaisintonaatiolla (Kysynvaanin ehkä tunnetuimman kätyrin puhetapa) joku hänen blogimerkinnöistään ja soittakaa se takaperin. Mikä järkyttävintä, voitte kuulla jopa sanat "kiss, kiss, kiss".

Ketään ei kiinnosta listan sadan kärjen tuolla puolen majailevien tuotosten kirjoittajien henkilöllisyys, mutta voin lisäksi paljastaa, että weblogia nimeltä "Juuso Hyvärinen" kirjoittaa yksi outo hemmo Hämeestä.

Ei kommentteja: