tiistaina, elokuuta 12, 2003

Hopsista ja höpsistä


Koulumaailmassa lyhenne HOPS tarkoittaa henkilökohtaista opiskeluohjelmaa. Sellainen laaditaan yhä useammissa koulutusmuodoissa. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa siitä säädetään Opetushallituksen määräyksessä nro 47/011/2000.

Lyhenne HOPS juontaa juurensa termistä "henkilökohtainen opetussuunnitelma". Tuota termiä lakattiin käyttämästä sen jälkeen, kun tajuttiin, että tämän päivän koulutusjärjestelmä ei käytännössä millään järjellisesti saavutettavissa olevilla resursseilla mahdollista opetuksen henkilökohtaistamista normaalissa koulussa. Hyvä niin. Oppimisen henkilökohtaistuminen onkin kokonaan toinen asia.

Rohkenen väittää, että tiedekorkeakouluissa HOPSin tarkoitus on itsestään selvä, vaikka termi kuulostaisikin vieraalta. Opinto-oppaiden ja opetusohjelmien avulla ja omia tavoitteita ja ajankäyttömahdollisuuksia pohdiskellen itse kukin laatii itselleen opiskeluohjelman, joka ei liene kovinkaan virallisen oloinen paperi. Näin toimittaneen ainakin sellaisilla "akateemisen vapailla" aloilla, joissa opintoja ei ole sidottu kovin tiukasti vuosikursseihin.

Erityisopetuksessa, jossa pyritään antamaan edes kohtuulliset kansalaisvalmiudet erilaisista oppimis- ja käytöshäiriöistä kärsiville, on pienryhmien opetus ollut varsin henkilökohtaisella tasolla jo pitkään. Kun tällaista EHA- (kehitysvammaisten opetus), EMU- (mukautettu erityisopetus, suom. apukoulu) tai ESY-opetusta (sopeutumattomien oppilaiden erityisopetus, suom. tarkkailuluokat) järjestetään, ei kuitenkaan sekaannusten välttämiseksi puhuta HOPSista vaan HOJKSista eli henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta.

Tietääkö muuten kukaan, miksi tarkkailuluokista tehtiin ESYjä? Ei niinkään siksi, että sanassa "tarkkailuluokka" olisi ollut jotain erityistä vikaa, mutta piti keksiä lyhenne, jota käyttäen olisi säästetty tallennustilaa kouluhallinnon silloisissa atk-järjestelmissä. Samalla saatiin sitten koko termiäkin modernisoitua. Samasta tietotekniikkaan liittyvästä syystä ainakin ennen äidinkielen virallinen lyhenne oli AI (eihän tietojärjestelmissä silloin ääkkösiä ollut). Opetusalan ammattilyhenteet ovat mukavia, eikö? Näiden rinnalla joku CPU, DIMM, UDP, LDAP, SMTP tai vaikka klassinen ATM (sic!) ovat vielä melko järjellisiä.

Kuten todettu, nyt HOPS on tullut käyttöön yhä useammissa koulutusmuodoissa. Esimerkiksi luokattomassa lukiossa sellainen on varmasti mitä tarpeellisin, jotta nuoret opiskelijat osaavat opinto-ohjaajan avulla valita itselleen järkevän opinto-ohjelman. Samalla tavalla HOPS on hyvä apuneuvo ammatillisissa oppilaitoksissa toiselta asteelta ammattikorkeakouluihin, joissa opiskelijat voivat tehdä opintoihinsa vaikuttavia valintoja.

Myös aikaisempien opintosuoritusten hyväksilukujen seuraamiseen HOPS on hyvä työkalu. Tästä on iloa sellaisissakin koulutusmuodoissa, joissa valintamahdollisuuksia on vähän.

Oli HOPS sitten ylioppilaskunnan ilmaiskalenterin takakanteen omatoimisesti raapustettu suunnitelma tai oppilaitoksen viralliselle monisivuiselle kaavakkeelle yhdessä opettajien ja opinto-ohjaajien kanssa laadittu asiakirja, se on vain ja ainoastaan opiskelun apuväline.

Huhujen mukaan joissakin oppilaitoksissa HOPSin tekeminen lasketaan opintoviikkojen arvoiseksi opintosuoritukseksi. Jos opiskelun suunnittelua painotetaan liiaksi varsinaisen opiskelun sijasta, on vaarana että oppilaitokset alkavat tuottaa työmarkkinoille ihmisiä, jotka osaavat laatia hienoja HOPSeja, asettaa tavoitteita ihmisenä kasvamisessa, erilaisuuden sietämisessä ja muissa erilaisiin näkemiini HOPSeihin sisältyvissä kauniissa asioissa, mutta eivät hallitse ammattialansa työtehtäviä. HOPS on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Ei kommentteja: